KOLUMNI: TULokulmia - Lähiliikuntapaikat kannustavat lapsia liikkumaan omaehtoisesti10.02.2013 Tutkimuksissa on osoitettu, että enemmistö lapsista liikkuu liian vähän. Lapsen ja nuoren tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Monen lapsen kohdalla tämä ei kuitenkaan toteudu, vaan liikkuminen ja urheileminen jäävät päiväkotien ja koulujen liikunnan varaan. Kolmen eri-ikäisen lapsen äitinä olen huomannut, kuinka varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin, erityisesti talviaikaan, lapsia tuntuu olevan vaikea kiskoa tai houkutella ulos liikkumaan omaehtoisesti. Tietokone, televisio ja erilaiset pelikoneet vetävät lapsia puoleensa sillä voimalla, että liikunta jää vähäiseksi. Tietokone- ja kännykkäpelien sekä erilaisten pelikoneiden lisääntynyt käyttö ei ole ainoa syy lasten ja nuorten liikkumattomuuteen. Usein syynä ovat liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille, sopivien liikuntapaikkojen puute ja liikuntapaikkojen maksullisuus. Nuoren Suomen teettämän tutkimuksen mukaan suurin syy lasten liikkumattomuuteen on liian vähäinen määrä liikunta- ja leikkipaikkoja. Koulupihojen liikuntaolosuhteiden parantamisella on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten liikkumiseen. Nuoren Suomen syksyllä 2006 julkaistun arviointitutkimuksen mukaan oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi niissä kouluissa, joiden pihat olivat kunnostettu. Samalla lisääntyi myös lasten vapaa-ajan liikunta. Kuntien yhdyskunta- ja liikuntapaikkasuunnittelussa ei aina riittävästi huomioida sitä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat tulisi löytyä läheltä ja tutusta ympäristöstä. Esimerkiksi kotikaupungissani Tampereella on paljon toimimattomia ja hiljaisia koulujen pihoja. Asun itse Härmälän alakoulun vieressä. Koulun piha ammottaa viikonloppuisin tyhjyyttään. Mitä nyt mopoilijat ja mopoautoilijat kokoontuvat viettämään koulun pihaan iltojaan, mutta muuten piha onkin tyhjillään. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa keskusta- ja lähiökouluissa. Monien koulujen pihat ovat tyhjiä ja perinteisiä asfaltti- tai hiekkapihoja, jotka eivät kannusta lasta liikkumaan. Hyviä lähiliikuntapaikkoja on syntynyt viime vuosina useita kymmeniä eri puolille Suomea. Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi, koska ne palvelevat koulun välitunti- ja opetuskäyttöä sekä iltapäiväkerhotoimintaa. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat asutukseen nähden keskeisellä paikalla. Kun alakoulujen pihoja muutetaan toiminnallisempaan suuntaan, ne houkuttelevat kaikenikäisiä liikkumaan omatoimisesti, estävät koulujen pihoissa iltaisin tapahtuvaa ilkivaltaa ja lisäävät lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolella. Samaan aikaan kun kirjoitin tätä kolumnia, joutui lasten isä huutamaan kolmikollemme: "Menkää pihalle!" Sinne olisi helpompi kaupunkilaislapsenkin mennä, jos lähellä olisi maksuttomia ja vapaaehtoiseen liikuntaan kannustavia lähiliikuntapaikkoja. Niitä odotellessa pakotan lapseni kuitenkin laittamaan hokkarit jalkaan ja painumaan lähikentälle luistelemaan ja nostan omankin takapuoleni koneen äärestä ja siirryn raittiiseen ulkoilmaan. Kirjoittaja on tamperelainen opettaja ja kaupunginvaltuutettu (sdp) Kolumni on julkaistu 10.2.13 Tulaviisissa. |